Epävakaus maailmassa on kasvanut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen ajan: valtioiden väkivaltaiset romahdukset, sään ääri-ilmiöiden nopeasti kallistuva hintalappu ja lukuisten maiden vakavat velkaongelmat. Latinalaisen amerikan epävakaus ja uusien uhkien pelosta juontuva demokratian heikkeneminen. Listaan ilmestyy yhtenään Turkin talouskriisin, Brexitin, Italian taantuman ja uusien pakolaisaaltojen kaltaisia merkittäviä negatiivisia uutisia.

Maailma muuttuu nyt nopeasti eikä kyse ole yksittäisten ongelmien kasautumisesta sattumalta. Maapallon kantokyvyn pitkäaikainen ylittäminen on ajanut sivilisaatiomme murrokseen. Suuri osa valtioiden uusista oireista liittyy joko suoraan tai välillisesti siihen, ettei maapallo enää kykene tarjoamaan riittävästi resursseja alati kasvavan ihmisjoukon ja talouden tarpeisiin.

“On hämmästyttävää, etteivät niin sanotut markkinat ole vielä reagoineet muuttuneeseen tulevaisuuteen.”

Olemme nousseet hupenevien resurssien varassa

Toisen maailmansodan jälkeinen pitkä nousukausi perustui hyvällä hyötysuhteella tuotettuun fossiiliseen energiaan, edullisesti saataviin muihin luonnonvaroihin ja mahdollisuuteen saastuttaa vielä melko puhdasta palloamme. Nämä tiet on kuljettu: Esimerkiksi öljyn hyötysuhde on enää murto-osa alkuperäisestä, ja maataloustuotantoa uhkaa supistuminen lannoitukseen käytettävän fosforin vähenemisen myötä. Maapallon saastuminen aiheuttaa talouden pohjaa nakertavia palautevaikutuksia, joista tunnetuin on ilmastonmuutos.

Brittitutkija Nafeez Ahmed kuvaa ihmisen aiheuttamia maapallo-tason muutoksia termillä Earth System Disruption (ESD). Ahmedin kuvaamiin maapallotason häiriöihin voidaan lukea muun muassa ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto. Olemme toiminnallamme järisyttäneet maapallo-tasoa, mikä aiheuttaa nyt kasvavaa epävakautta ihmistoiminnan tasolla: niukkuuden vuoksi poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset kriisit lisääntyvät.

Taloutta tarkastellessa on hämmästyttävää, etteivät niin sanotut markkinat ole reagoineet näihin reaalimaailmassa tapahtuviin muutoksiin. Usko talouden ainaiseen kasvuun on syvään juurtunut, ja kupla pullistuu.

Talouden tulevaa taitetta tarkasteltiin jo vuonna 1972 julkaistussa Kasvun rajat -raportissa, jonka skenaarioissa esitettiin, miten teollisuustuotannon kasvu, väestönkasvu, maapallon saastuminen, luonnonvarojen käyttö ja ruoantuotanto korreloivat keskenään ja vaikuttavat ihmiskunnan tulevaisuuteen. Raportin huonoimmassa skenaariossa ihmiskunta jatkaisi kiihtyvää kulutusjuhlaansa. Kerskailun seurauksena resurssien niukkeneminen pakottaisi vuosien 2015-2020 tienoilla globaalin teollisuustuotannon laskuun, mitä seuraisi teollisuudesta riippuvaisen ruoantuotannon lasku. Väestön määrä ja talous tulisivat lopulta laskemaan muotoon, jota planeettamme pystyy kannattelemaan.

Viime vuosina lukuisat tutkijat (esim. Turner 2014, Jackson & Webster 2016) ovat todenneet polkumme kulkeneen melko tarkasti tämän heikoimman skenaarion mukaisesti. Maailman muuttuvaisuuden ja monimutkaisuuden vuoksi skenaarion vuosilukuja ei kannata totuuksina tuijottaa. Kuitenkin, kun globaalin ongelmavyyhdin kasautumista seuraa talousnäkökulmasta, vaikuttaa vahvasti siltä, että talouskasvu ei vastaa odotuksiamme juuri maapallon kantokykyyn liittyvistä syistä.

Kasvu-uskon sietäisi hiipua

Olemme luoneet illuusion elintasomme ainaisesta kohenemisesta. Talouden kuopat on tasoitettu velkarahalla, ja nihkeää kasvua on ympäri maailman pönkitetty valtavalla elvytyksellä. Elintasoa on kasvatettu lainalla ajatellen, että velat kuitataan pois tulevaisuuden talouskasvulla. Tämä löysä raha on sokaissut markkinat: indeksit pullistelevat, vaikka ilmastonmuutoksen, velkaongelmien, murtuvien valtioiden ja energian heikkenevän hyötysuhteen kaltaisten vaikeuksien olisi pitänyt painaa odotukset alas jo vuosia sitten. On syntynyt historiallisen suuri globaali talouskupla, joka kasvaa yhä.

“Me voimme lieventää muutoksia ja niiden vaikutuksia”

Politiikan tutkija Heikki Patomäki ennusti viime talouskriisin jälkimainingeissa, että jos liiallinen talousoptimismi ei laannu, kohtaamme kaikkien aikojen suurimman finanssikriisin vuosikymmenen taitteen tienoilla. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan meillä ei ole velkaantumisen vuoksi enää puskuria, joka suojaisi talouden uudelta kansainväliseltä kriisiltä.

Tätä moottoria ei saa enää keinotekoisesti käyntiin, vaan meidän täytyy hyväksyä talouden laskeva suunta ja vaihtaa moottori hallitusti pienempään.

On sekä taisteltava muutoksia vastaan että sopeuduttava

Tulevan hallituksen johdolla meidän suomalaisten tulee kaikin keinoin edistää sitä, että sivilisaatiomme elää maapallon kantokyvyn rajoissa. Meidän ei auta käpertyä kansalliseen itsekkyyteen vaan taistella muutoksia vastaan. Me voimme lieventää muutoksia ja niiden vaikutuksia. Eniten saamme aikaan omien rajojemme sisällä, mutta työtä tulee tehdä täysin voimin niin EU:n kautta, kahdenvälisissä suhteissa kuin globaaleilla areenoilla.

Samalla meidän on valmistauduttava siihen, että globaali turbulenssi jatkuu, eikä talouskasvua ole enää luvassa: maailmantalous on käännekohdassa, keikahduspisteessä. Kun halvan rahan sumentamat markkinat vihdoin reagoivat reaalimaailman huteraan tilaan, globaali lama voi levitä nopeasti ja aiheuttaa voimakkaita muutoksia niin valtioiden sisäisessä kuin kansainvälisessä turvallisuudessa.

Ari Räsänen

Luettavaa

Ahmed, Nafeez (2016) Failing States, Collapsing Systems: BioPhysical Triggers of Political Violence. SpringerBriefs in Energy.

Brown, Lester (2011) World on the Edge: How to Prevent Environmental and Economic Collapse. Earth Policy Institute.

Fronda, Aaran (13.1.2016) Escalating global debt threatens a new financial crisis, World Finance

Hadly Elizabet & Anthony Barnosky (2017) Loppupeli — Onko maapallo keikahduspisteessä. Vastapaino.

Hadly Elizabet & Anthony Barnosky (18.9.2015) Population Growth Is Driving the Migration Crisis, <http://consensusforaction.stanford.edu/blog/>

Jackson, Tim; Robin Webster (2016) Limits revisited <https://limits2growth.org.uk/wp-content/uploads/2016/04/Jackson-and-Webster-2016-Limits-Revisited.pdf>

Jones, Tim (2015) The new debt trap – How the response to the last global financial crisis has laid the ground for the next. Jubilee Debt Campaign.

Lähde, Ville (2013) Niukkuuden maailmassa. Eurooppalaisen filosofian seura / niin & näin.

MacKenzie, Deborah (2012) “The Limits of Growth revisited”, New Scientist Volume 213, Issue 2846: 38–41.

Malkki, Janne (2010) “Kriisiytyvä maailma?”, Kosmopolis 4/2010: 7–29.

Meadows, Donella H. & Dennis L. Meadows, Jørgen Randers, William W. Behrens III (1972) Kasvun rajat. Kyösti Pulliainen, Pertti Seikari, Hannu Taanila (suom.) Tammi.

Meadows, Donella & Jorgen Randers, Dennis Meadows (2005) Kasvun Rajat – 30 vuotta myöhemmin. Kati Pitkänen (suom.) Gaudeamus Kirja.

Taloussanomat (17.3.2016) IMF varoittaa: Seuraava finanssikriisi voi musertaa maailman talousjärjestelmän, <http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2016/03/17/imf-varoittaaseuraava- finanssikriisi-voi-musertaa-maailman-talousjarjestelman/20163054/12>

Motesharrei, Safa & Jorge Rivas, Eugenia Kalnay (2014) “Human and nature dynamics (HANDY): Modeling inequality and use of resources in the collapse or sustainability of societies”. Ecological Economics.

Räsänen Ari (2016) Olemmeko käännekohdassa? — Essee ihmiskunnan mahdollisuudesta romahtaa < http://www.arirasanen.fi/wp-content/uploads/2017/11/Olemmeko-ka%CC%88a%CC%88nnekohdassa.pdf >

Tverberg, Gail
https://ourfiniteworld.com/h

Sternberg, Troy (2012) “Chinese drought, bread and the Arab Spring”, Applied Geography 2012, 34.

Patomäki, Heikki (2010) “What Next? An Explanation of the 2008–2009 Slump and Two Scenarios of the Shape of Things to Come”. Globalizations 2010 Vol. 7, Nos. 1–2.

Turner, Graham (2014) Is Global Collapse Imminent? MSSI Research Paper No. 4, Melbourne Sustainable Society Institute, The University of Melbourne.

Turner, Graham & Cathy Alexander (2.9.2014) Limits to Growth was right. New research shows we’re nearing collapse, The Guardian <http://www.theguardian.com/commentisfree/2014/sep/02/limits-to-growth-was-right-new-research-shows-were-nearingcollapse>

UNHCR  (2018) https://www.unhcr.org/5b27be547.pdf

Wackernagel, Mathis & William Rees (1996) Our Ecological Footprint. New Society Publishers

Väyrynen, Raimo (2013) “Ilmastonmuutos ja poliittinen väkivalta”, Kosmopolis 3/2013: 23–40.

Werrell, Caitlin & Francesco Femia, Troy Sternberg (2015) “Did We See It Coming? State Fragility, Climate Vulnerability, and the Uprisings in Syria and Egypt”, SAIS Review Winter–Spring 2015.